lauantai 31. lokakuuta 2015

Valmennus ja maastolaukkaa

Tällä viikolla on tullut rasastettua ennätysmäärä, valmennus ja tunti, sekä tänään estekisat, joista postausta vähän myöhemmin, sekä torstai, jolloin pääsin maastossa vähän kokeilemaan kaverini hevosta.

Parin viikon päästä on tulossa seurani koulumestaruudet, joten valmennuksessa harjoiteltiin sen radan juttuja. Verkan jälkeen rupesimme tekemään pohkeenväistöjä uralla, joita tulee radassa molempiin suuntiin. Oikeassa kierroksessa väistöt menivät ihan hyvin, mutta vasempaan se ei ollutkaan ihan niin helppoa. Kaapo meni ihan mutkalle, enkä meinnanut saada sitä väistettyä ollenkaan. Tuo on itsellenikin vaikeampi suunta, eikä se ainakaan helpottanut asiaa. Pari pätkää meni vähän paremmin, mutta olisi kyllä kiva jos ennen kisoja ne rupeasivat sujumaan.



Radalla on myös aika monta ravivolttia, joten niitäkin luonnollisesti teimme paljon. Käänsimme C:stä keskihalkaisijalla ja maneesin keskeltä voltti vasemmalle. Tämä voltti onnistui hyvin ja Kaapo olikin näin päin vetreämpi. Pääsin hyvin takaisin keskihalkaisijalle, jonka jälkeen kännettiin oikealle ja tehtiin pitkän sivun keskeltä voltti, joka oli vähä vaikeampi.

Tämän jälkeen teimme radan laukkaosuuksia, ensiksi vasemmalle. Laukka nostetaan ravista pääty-ympyrän aikan I:stä ja ympyrän jälkeen laukataan vielä lävistäjä, jossa tulee askeleenpidennys. Kaapo oli innoissaan laukkaamisesta, joten se meinasi ottaa vähän varaslähtöjä. Askeleepidennys sujui hyvin ja pääsin laukkaamaan ihan loppuun asti.

Oikean kierroksen laukannosto tehdään käynnissä päädystä ja sen jälkeen laukataan keskiympyrä ja lävistäjä. Kaapo nostaa tosi hienosti laukan käynnistä, joten nostosta tuli hyvä. Ympyrän jälkeen päädyssä laukka vähän hiipui, mutta muuten se meni hyvin.

Nyt kun näitä kuvia ja videoita katsoo, huomaa kuinka löysä ohja mulla on. Sitä saisi kiristää vaikka kuinka. Nyt onneksi kun sen itsekkin huomaa, niin sen saa helposti korjattua ja nyt sen jälkeen olen ottanut normaalia lyhyemmän ohjan ja se on ollut huomattavasti parempi.





Tosiaan maastoon pääsin muutaman pätkän kokeilemaan kaverini hevosta Lanttua, joka on aika pieni eestinhevonen. Oli hauska päästä välillä vaan laukkailemaan, vaikka olikin kumpparit jalassa. Toivottavasti saatte pimeästä videosta jotain selvää.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kisoihin treenailua

Nyt en olekkaan hetkeen kirjoittanut ihan tunnista postausta. Viikolla oli tullut kutsu talliestekisoihin ja ilmoitin itseni niihin Kaapolla 70-80 cm luokkaan. Ratana toimii ilmeisesti sama Hevoshullu -rata, jonka olen nyt neljään kertaan hypännyt kisoissa. Ei ainakaan pitäisi unohtaa.

Perjantaina tosiaan pääsin sitten tunnille hyppäämään. Meillä oli jo edellisellä viikolla esteitä, mutta koska aikaa oli aikaisetettu tunnilla, joku saattoi tulla vähän myöhässä ja mennä vasta seuraavalle tunnille... 



Ratsunani tällä estetunnilla oli jälleen Kaapo, kun sillä kisoihinkin menen. Alkuverkassa menimme ravissa maneesin keskellä keskihalkaisijan suuntaisesti olevan puomin yli ja siitä aina käännettiin vuorotellen eri suuntiin. Kaapolla oli normaalia enemmän virtaa ja se ravasi todella reippaasti, välillä sai vähän hidastaakkin. Hetken päästä nostettiin aina puomin jälkeen laukka ja laukattiin päätyyn asti. Laukassakin Kaapo liikkui kivan reippaasti, mutta laukkaa pysty kuitenkin säätelemään. 

Pian tultiin kaikki yksitellen pariin kertaan puomi laukassa molempiin suuntiin. Viime kerralla mulla ja Kaapolla oli laukkapuomin kanssa vähän ongelmia, mutta nyt se meni tosi hyvin. Askel sopi ja vauhti oli hyvä. Hyppäsimme alkuun myös pariin kertaan ristikon pitkällä lähestymisellä. 



Itse tunnin tehtävän aloitimme kahden esteen tehtävällä esteiden ollessa tosi pieniä. Ensimmäiselle esteelle käännettiin tavallaan takaisin päin lyhyen sivun keskipisteen jälkeen. Siitä vaihdettiin suuntaa ja sama toiseen suuntaan. Monesti jouduin vähän lyhentämään laukkaa, että askel sopii, mutta mieluummin se yksi lisäaskel kun jättihyppy, varsinkin tiukasta kaarteesta ja näin pienillä esteillä.

Tehtävään lisättiin vielä okseri, jonka etuosa oli ristikkona. Sille käännettiin kakkoselta kaarevasti. Väliin meni neljä tai viisi laukkaa, mutta Kaapolla isolaukkaisena se ei sitten ollutkaan ihan yksinkertasta. Laukka oli vähän pientä kun tulimme linjalle, joten väli oli sitten neljä ja puoli laukkaa. Okseri tuli tosi nopeasti eteen ja en ehtinyt päättää, että hyppäämmekö nyt vai vasta seuraavalla, joten sille tuli vähän hassu hyppy.

Esteet nostettiin n. 80 cm, mutta okseri oli vähän matalampi, koska takapuomilla ei ollut tolppia vaan sokeripalat, joita ei saa kovin korkeiksi. Mentiin rata kaksi kertaa ja se sujui molemmilla kerroilla tosi hyvin. Linjalle tuli nyt neljä laukkaa, kun esteet olivat vähän isompi ja Kaapo laukkasi enemmän eteen.



Tunti meni kokonaisuudessaan tosi kivasti ja tuntui, että kaikki jutut oikeastaan onnistuivat. Nyt sitten vaan hyvällä mielellä jatketaan ensi viikon kouluvalmennukseen ja estetunnilla ja sitten viikonloppuna viel kisat.

torstai 22. lokakuuta 2015

Palkintojenjaossa - HM osa 4


Nyt ei olekkaan pitkään aikaan tullut tämän sarjan postausta. mutta nyt innostuin taas kirjoittamaan, kun keksin omasta mielestäni mielenkiintoisen aiheen. Nimittäin kisoissa jaettavat palkinnot ja palkintojenjako.
      Tämä osa keskittyy nimenomaan ratsastuskisojen palkintoihin, näyttelyistä voin ehkä joskus myöhemmin kirjoittaa, koska olisi kiva itsekkin ottaa selvää.

Ruusukkeet


Suomessa jaettavat ruusukkeet on lueteltu alla, mutta niiden lisäksi on paljon muunkin värisiä ruusukkeita. Esimerkiksi pienissä tallikipailuissa saatetaan jakaa vaikka minkä värisiä ruusukkeita, kuten vaaleanpunaisia tai vaaleansinisiä. Usein A.0 (kaikki puhtaan suorituksen saaneet sijoittuvat ensimmäisiksi),A.1 (kaikki saman pienimmän virhepistemäärän saaneet ovat ykkössijalla) ja ihanneaikaratsatsuksessa jaetaan usein puna-valkoisia ruusukkeita.

Eri maissa ruusukkeiden värit vaihtelevat. Ruotsissa voittajalle jaetaan sini-keltainen, toiselle sininen, kolmannelle keltainen, sitten punainen, vihreä ja valkoinen kuudennelle ja muille sijoittuneille.

Sini-valkoinen


Sini-valkoinen ruusuke jaetaan voittajalla ja joissain mestaruusluokissa kaikille kolmelle mestarille.


Sininen

Toisella sijalle sijoittuneelle jaetaan sininen ruusuke. Jos toisen ja kolmannen järjestystä on vaikea muistaa kannattaa miettiä voittajan ruusuketta. Sini-valkoinen kuulostaa järkevämmältä kuin valko-sininen.


Valkoinen

Kolmannelle jaetaan valkoinen ruusuke. Kolmen ensimmäisen ruusukkeen muistisäännöksi sopii Suomen lippu.


Punainen

Neljänneksi sijoittuneelle jaetaan punainen ruusuke. Kuvan hevosen ruusukkeesta osa on kultaa.


Keltainen

Keltainen ruusuke annetaan viidenneksi sijoittuneelle. Kolmen viimeisen ruusukkeen järjestyksen muistaa hyvin liikennevaloista tai siitä, että ensin tulee joulu, sitten pääsiäinen ja kesä. En ollut aikaisemmin kuullut tätä muistisääntöä, mutta se oli niin hauska, että piti ottaa mukaan postaukseen.


Vihreä

Vihreä ruusuke jaetaan kuudenneksi sijoittuneelle sekä muille sijoittuneille. Kuvassa on itse asiassa nykyään Cavallossa asuva Malla-poni.


Muut palkinnot


Ratsastuskisoissa jaetaan useita muitakin palkintoja ruusukkeiden lisäksi, kuten rahapalkintoja, pokaaleita tai mitaleja. Mestaruuksissa mestarit saavat mitalit. Jos luokalla on jokin sponsori, saattaa se lahjoittaa luokan voittajalle omia tuotteitaan tai logollaan varustetun loimen. Myös mestaruusluokista voi saada loimen. Kukat ovat yleinen palkinto kaikisssa urheilulajeissa ja myös ratsastuksessa annetaan sijoittuneille joskus kukkakimppuja.
       Esinepalkintoja voivat olla myös esimerkiksi pienissä tallikisoissa Hevoshullu -tuotepalkinnot tai kansainvälisissä kisoissa ja esimerkiksi maailmancupissa merkkikellot, kuten Rolex tai Longines.


Palkintojenjako


Sijoittujien määrä lasketaan aina osallistuvien ratsukoiden mukaan. Jos lähtijöitä on vähintään kolme, yksi heistä sijoittuu. Alla taulukko 
4-8 lähtijää        2 sijoittuu
9-12 lähtijää      3 sijoittuu
13-16 lähtijää    4 sijoittuu
17-20 lähtijää    5 sijoittuu
Ja tästä ylöspäin aina yksi alkavalta neljältä ratsukolta.

Palkintojenjakoon tullessa ratsukot asettuvat riviin ratsastajien näkökulmasta oikealta vasemmalle, koska siitä voittajanon helppo lähteä kunniakierrokselle. Joskus isommissa kisoissa voittaja saattaa olla yksin eturivissä ja muut sijoittuneet takana.
        Ruusuke kiinnitetään hevosen vasemmalle puolelle. Tästä syystä numerolappu kannattaa laittaa oikealle, jos ruusukkeen sattuu saamaan. Yleensä ruusuke kiinnitetään suitsiin kohtaan, jossa otsapanta kiinnittyy poskiremmiin. Jos hevonen ei anna ruusuketta laittaa, se saatetaan laittaa rintaremmiin, jos hevosella tälläinen on. Joskus ruusuke voidaan laittaa myös ratsastajan saappaan yläreunaan.

Olin muutama vuosi sitten aluelupakoulutuksessa, en kuitenkaan lupaa hankkimassa vaan tietoa keräämässä. Sieltä sai aika paljon yksityiskohtaisia ohjeita palkintojenjakoon, jotka eivät varsinaisesti ole sääntöjä. Mm. se, että palkittavien pitäisi rivissä tervehtiä tuomaria voittajan johdolla nyökkäämällä. Palkintojenjakajaa kätellessä on kohteliasta ottaa hanska pois kädestä.
      Kunniakierros ratsastetaan oikealle voittajan johdolla.

Kolmanneksi sijoittunut joukkue palkintojenjaossa

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Kuvia koulutunnilta

Nyt on taas kertynyt vähän koulukuvia Kaapon kanssa, enkä todellakaan muista miltä tunnilta tai mitä teimme, mutta halusin ne silti laittaa. Joten taas olisi pelkää kuvapostaus tunnilta. Ehkä nyt pian saan aikaiseksi tehdä ihan kunnon tuntipostauksenkin. Niitä on vain tullut kirjoiteltua niin paljon, että alkoi kyllätyttää. Olisi kiva saada vähän vaihtelua tavalliseen postaamiseen, joka tuntuu enemmän velvollisuudelta välillä. Olisiko teillä ideoita postauksiin?










sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kuvausblogiksi muuttumassa(ko)

Nyt taas olisi luvassa kuvia, eipä ole blogista viime aikoina muuta löytynytkään. Tuskin ketään haittaa, kuvia on aina kiva katsella ainakin omasta mielestäni. Tällä kertaa kuvat ovat seurani LaRatin seuramestaruuksista. Käytiin siellä kuvaamaassa kaikki luokat, paitsi yksi, joka missattiin käymällä syömässä. Kisat pidettiin Manunkylässä, jossa kenttän ympärillä on peltoa ja puita, joista joissain oli jo keltaisia lehtiäkin. Kiva tausta siis. Avoimella paikalla vaan kävi niin kova tuuli, että kylmähän siellä tuli. Kiva kuvauspäivä kuitenkin oli. Nyt olisi kiva käydä kuvaamassa joitain koulukisoja vielä ennen kuin hallikausi alkaa. Sitten saa taas tuskastella huonojen kuvien kanssa koko talven.

Kaikki kuvat näjtävissä täällä: http://josefiinamaijala.kuvat.fi