maanantai 30. maaliskuuta 2015

#84 Diel SJ4000 Action -kamera

Jatketaan tässä nyt vielä kuvausteemalla valokuvausviikon jälkeen, tällä kertaa videokuvauksella. Tilasin tässä noin kuukausi sitten Diel SJ4000 WiFi HD -kameran, joka sitten tuli vähän alle viikko sitten. Viime perjantaina oli tarkoitus testata, oli kyllä tunnilla päässäkin, mutta akku loppui, joten sain noin viiden sekunnin pätkän, kun seistään jonossa paikallaan. Pitää testata uudestaan joku viikko. 
Kamerassa on mm. WiFi ominaisuus, eli se muodostaa oman verkon johon voi vaikka kännykällä liittyä ja ohjata kameraan sen kautta. Todella kätevää. Myös erilaisia kiinnikkeitä oli valtavasti, enkä edes tiedä mihin niitä kaikkia voi käyttää. Laatu oli sen viiden sekunnin pätkän perusteella aivan mahtavaa, jopa järkkärilaatua. Itse kamera on niin pieni, että ilman koteloa olisi ehtinyt hukata sen jo monta kertaa. Todella laadukkaan oloinen kamera, muiden ostaneiden kommenttien perusteella pesee GoPro:nkin hinta-laatu-suhteessa. Ainut huono puoli oli, että joitakin ruuveja oli vaikea kiristää ja muutaman kerran tunnin aikana vähän repsahti eteen tai taakse, mutta se nyt oli vain kiristyksestä kiinni.



Onko teillä kypäräkameroita?

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Valokuvausviikko - Vieraileva kirjoittaja: Tuulia Nelimarkka

Mikä sopisikaan valokuvausviikon huipennukseksi paremmin kuin ihailemani kuvaajan kirjoittama postaus? Ei kauheasti tule mitään mieleen, joten nyt saattee nauttia Tuulia Nelimarkan kirjoittamasta tekstista mahtavien kuvien kera! Iso kiitoa Tuulialle vielä kerran!

Olen Etelä-Pohjanmaalla asuva, tänä vuonna 23-vuotta täyttävä harrastelijakuvaaja ja -yrittäjä. Yritykseni kantaa nimeä Valokuvaus Tuulia N (aitoa Nelimarkka- taidetta halvalla, vaikka signeerattuna! ;D www.tuulian.net ), ja käyn kuvaamassa pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla ratsastuskisoja ja muita hevostapahtumia sekä teen tilauksesta kuvauskeikkoja. Hevosten lisäksi lempikuvauskohteeksi lukeutuvat myös muutkin eläimet, varsinkin lehmät ja possut, niiden seassa kun on elämänsä pyörinyt. Olen harrrastanut valokuvausta aktiivisesti vuodesta 2011, mutta kameran kanssa on ollut leikittyä jo vuodesta 2005.


Ideasta kuvaksi

Kun lähden tekemään kuvaa, ensimmäiseksi huomio kiinnittyy taustaan: se saisi olla rauhallinen ja olla sisältämättä mitään ihmeenpää romua. Rauhallinen tausta jättää huomion itse kohteeseen ja näyttää kivalta kuvissa. Kun hyvä tausta on löytynyt, alan miettiä valon suuntaan ja kovuutta. Mitä haluan kuvalta? Myötävalo on aina turvallinen valinta, mutta sivuvalolla tai vastavalolla voi saada kuviin juuri sen pienen lisäripauksen mielenkiintoa.

Kun tausta ja valon suunta on hallussa, päästään vasta sitten miettimään itse kuvanottoa. Kuvaan pääasiassa manuaalilla tai aukon esivalinnalla, sillä tällöin pääsen vaikuttamaan parhaiten kameraan. Aukon esivalinnassa pääsee itse vaikuttamaan kuvien syväterävyyteen ja kamera säätää loput. Tämä on todella kätevää varsinkin todella aurinkoisina päivinä kun kameran näytöstä ei meinaa nähdä mitään. Manuaalilla kuvatessa otan aina pari testikuvaa, joidenka avulla näen onko valoitus sopiva. Koska kuvaan paljon raw-kuvia, en yleensä juurikaan kiinnitä huomiota valkotasapainoon. Sen kun saa korjattua raw-kuvista todella helposti.

Kun asetukset ovat kohdallaan on seuraavana kuvan rajaus. Mikäli en ole aivan varma rajauksesta, otan miellelläni hieman enemmän varman päälle ja rajaan löyhästi. Liiasta on aina hyvä nipsaista pois jälkikäteen, mutta ahdasta ei kovin helposti leveämmäksi saa.. Yleensä kuvissa kannattaa käyttää ns. kultaista leikkausta, mutta pidemmän päälle se on varsin tylsä, joten kannattaa koittaa erilaisia kuvakulmia ja rajauksia rohkeasti. Tässä kohtaa myös yleensä varmistan ettei kohteesta kasva mitään epämääräisiä ulokkeita, kuten aidantolppia tai yksinäisiä puita.

Tämän jälkeen on raakakuva valmis. Jpg-kuvauksessa kuvan voi hyvinkin jättää tähän olotilaan missä se tuli kamerasta, mutta raw-kuvissa kuva pitää aina vähintään muuntaa jpg-muotoon, jotta sitä voisi tietokoneelta katsella tai siitä voisi tehdä tulosteita. Käsittelen kuvat Adoben Lightroom-ohjelmalla. Teen aina vähintään peruskäsittelyn eli säädän valkotasapainon, valotuksen ja rajauksen kohdalleen, mutta välillä kuvien kanssa tulee leikittyä myös enemmän. Itse haluan pitää kuvankäsittelyn varsin maltillisena, eli en rupea kuvista säätämään muista kuin perusasetuksia ja värejä. En ole hyvä varsinaisessa kuvamanipulaatiossa, joten jätän sen taitavimmille. Yleensä saatan kääntää kuvia mustavalkoisesti tai sävyttää niitä ja välillä poistan pieniä kohteita, kuten kakkakasoja pois taustalta.



Tässä ennen-jälkeen kuva. Lightroomin työskentely-näkymä on todella kattava ja minusta on mukavaa kun siinä voi verrata uutta ja vanhaa kuvaa keskenään. Tässä kuvassa kuvaushetki oli juuri auringonlaskun aikaan (asetukset näkee kuvan yläkulmasta, tarkennustapana jatkuva 3D-tarkennus, välineistö Nikon d610+nikkor 70-200mm. Kuten kuvasta voi huomata, käytän harvoin täyttä aukkoa (2.8) ja tämäkin on otettu f/4:llä). Alkuperäisessä raw-tiedostossa auringonlaskun lämmin sävy ei enää niin kovasti näy ja kuva oli muutekin hieman tumma. Aloitin tämän kuvan käsittelyn säätämällä perusarvoja, eli ensimmäisen laatikon arvoja (contrast, whites, blacks...näkyy kuvassa). Kun kuva alkoi näyttää vähän raikkaammalta ja valoisammalta, muutin sen valkotasapainoa lämpöisemmäksi. Tykkään itse lämpöisistä kuvista, ja jonkun mieleen tämä kuva voi olla jo liiankin lämmin. Mutta makuasioista ei sovi kiistellä. Raw-kuvauksen hieno puoli on että valkotasapainoa voi muutella jälkikäteen miten haluaa.

Kun kuva oli omaan makuun tarpeeksi lämmin, tein siihen oikeaan reunaan pienen valotuksenlisäyksen ja väriliun haaleanoranssilla, jotta auringonlaskun valo korostuisi. Tämän jälkeen sävytin kuvaa vielä hieman keltaiseen ja viininpunaiseen, jotta värit vastaisivat paremmin luonnon värejä. Kuten kuvasta näkee, varsin pienelläkin (tähän meni n. 2 Min) perussäätöjen ja värien säätämisellä saa paljon aikaan.


Tässä kuvassa näkee vielä tuon sävytyksen (ja pienen lisävinjetoinnin, eli reunojen tummentamisen). Sävytyksen ei tarvitse olla kova että se tuo jo lisää väriä kuvaan. Lightroomissa tuon liukusäätimen saa maksimissaan arvoon +100, eli tässä kuvassa esim. tuo pinkin +2 sävytys on ihan minimaalinen.

Taitavampi (ja viitseliäämpi) kuvaaja olisi saattanut poistaa vielä tuolta takaa aidatkin, mutta luonnollisuus kunniaan ja tälläiset isot kuvamanipulaatiot jääköön taitavimmille! Yleensä ne eivät näytä hyviltä, ellei käsittelijä osaa asiaansa, ja voin vakuttaa että minä en osaa :D


Miksi valokuvaat ja mikä saa aina jatkamaan?
Valokuvaaminen on ollut minulle rakas harrastus siitä asti kun taloon tuli ensimmäinen digipokkari vuonna 2005. Ehkä valokuvaus koukutti silloin alkuun juuri sen takia, että äidin filmikamera oli kapistus jota emme pikkusiskon kanssa saaneet vapaasti käyttää, vaan ehkä n. 2-3 kertaa vuodessa. Filmi ja sen kehitys maksoi ihan reippaasti, joten oli ymmärrettävää ettei sillä harjoiteltu. Digitaalikameralla taas sai vapaasti räpsiä menemään.

Valokuvaus jaksaa kiehtoa nyt 10 vuotta myöhemminkin, koska siinä voi aina kehittyä eteenpäin. Tykkään vieläkin katsella taitavien kuvaajien kuvia ja miettiä miten olisi mahdollista päästä samaan lopputulokseen. Nykyään valokuvaus on minulle harrastuksen ohella myös sivutoiminen työ. Yrittäminen lähti ensin pienenä kokeiluna 4h-yrityksenä ja kun yrittäminen alkoi luonnistumaan, uskalsin vihdoinkin tänä vuonna koittaa kunnollista (tosin sivutoimista ja valokuvauksen ja kotisivujen lisäksi maatalouslomitusta tarjoavan) yrittäjän uraa.


Entä kuvaamisen hyvät ja huonot puolet?
Paras puoli valokuvaamisessa on se että siinä pystyy kehittymään kokoajan eteenpäin, myös ilman suuria investointeja. Mikään ei ole mahtavampaa kuin saada pitkän kokeilemisen jälkeen edes se yksi nappiotos, jonka voimalla sitten taas jaksaa räiskyttää suljinta seuraavan kuukauden ja metsästää sitä seuraavaa wow-kuvaa. Kisakuvausreissuilta olen saanut myös paljon uusia tuttuja ja kavereita, joihin en olisi varmanakaan tutustunut ilman tätä harrastusta.

Huonoina puolina mainittakoon että tähän saa kulumaan aikaa ja rahaa aivan tuhottomasti jos vain haluaa. Ja vaikka ei haluaisikaan, kalusto tuppaa hajoilemaan ja korjaus maksaa (ja kameravalmistajat suoltavat kokoajan markkinoille mitä ihanimpia uutuuksia)... Lisäksi pitkät kisapäivät ovat välillä todella pitkiä ja kuvankäsittelyyn tuhraahtuu helposti enemmän aikaa kuin itse kuvaamiseen.


lauantai 28. maaliskuuta 2015

Valokuvausviikko - Suosikkikuvani

Tässä postauksessa esittelen muutaman suosikkikuvani, jonka olen ottanut. Muutama on valitettavasti ollut jo tällä viikolla postauksissa, koska ne olivat ainoita kuvia, jotka sopivat kyseiseen aiheeseen tai olivat onnistuneita tietyllä tavalla. Pahoittelut siitä. Yritin karsia mahdollisimman monet pois ja jättää odottamaan tähän postaukseen. En kuitenkaan onnistunut siitä ihan täysin.




















Mikä oli suosikkisi?

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Valokuvausviikko - Shettistä kuvaamassa

Ajattelin ensin kirjoittaa tähän vähän erilaisen postauksen, hyvällä idealla, mutta toteutus tökki ja ontui, joten ohitin sen jakamalle teille näitä kuvia. Kuvissa on kaverini poninsa Myyn kanssa. Keskiviikkona otin kameran mukaan ja lähdettiin tätä pientä ponia kuvaamaan. Oli kiva päästä kuvaamaan muuallakin kun kisoissa ja studiokuviakin kokeiltiin. Silloin oli jo aika pimeää, mutta siedettäviä kuvia ja rankalla jälkikäsittelyllä. Muutama kuva lisää galleriassa, jos kiinnostaa.






Valo oli jo aika olematon ja oviaukko oli vain katos, joten näitä mustataustaisia sai aika reilusti muokata, että kuvasta erottaa, missä se poni menee ja taustan sai tarpeeksi tummaksi.


Mitä tykkäsit kuvista? Alkaako studiokuviin jo kyllästyä?

torstai 26. maaliskuuta 2015

Valokuvausviikko - Kuvankäsittely

Yleensä en käsittele blogini kuvia juuri ollenkaan, koska en osaa jaksa opetella. Luin blogitallin jutun kuvankäsittelystä jokin aika sitten ja itse kokeilemalla osaan vähän jotain säätää. Blogini kuvia käsittelen jos ne ovat joko toivottaman pimeitä tai ihmeellisen värisiä. Galleriankaan kuviin en koske lähes koskaan, tai oikeastaan kisakuviin. Jos olisin kuvannut galleriaan esim rakennkuvia tai pääkuvia tai sellaisia erilaisia jos ymmärrätte, niin niille sitten tietysti tekisin jotain. Kisoista kuvia vaan tulee niin mahdottoman paljon, että niissä menisi todella kauan muokata, eikä niistä varmaan tule kauehan monelle koskaan olemaan hyötyä. Päätin siis laittaa galleriaan, että voin käsitellä pyynnöstä kuvia.

Ja taas poikettiin aiheesta. Eli siis tässä postauksessa esittelen tavallaan normaalin muokkauksen, millä tavalla yleensä käsittelen jos jotain kuville teen, sekä sitten vähän erilaista muokkausta.

Tavallinen käsittely:



Tässä on kuva jonka valitsin avattuna gimppiin.


Aluksi rajasin kuvan sopivaksi ja avasin säätöarvot. Anteeksi nämä kuvat on otettu jotenkin tosi hämärästi, koittakaa pysyä mukana. Säädin arvot kohdalleen. Yleensä siirrän keskimmäistä ja oikean puolimmaista vähän vasemmalle ja joskus tumminta aavistuksen oikealle.


Tältä kuva näytti tässä vaiheessa.


Sitten säädän kirkkauden ja kontrastin. Kontrastia vähän enemmän kuin kirkkautta yleensä. Riippuu ihan kuvasta.


Sitten lopuksi vielä väritasapaino. Tästä en juurikaan osaa mitään säätää, mutta yleensä vähän kuvan värien mukaan sekä lämpimiä sävyjä. Tässä kuvassa säädin värejä vähän vihreään päin ja sitten aavistuksen keltaista ja punaista.



Tässä kuvien ero. Se ei ole kovin huikaiseva, mutta kyllä ehkä vähän parempaan suuntaan. Ainakin rajaus teki paljon ja kuva on valoisampi.

Musta tausta:

Blogeissa on nyt parin kuukauden aikana pyörinyt valtava määrä oviaukoissa otettuja mustaustaisia kuvia. Ja tietenkään en itse ole päässyt niitä ottamaan, joten päätin joskus tehdä Gimpillä samalaisen kuvan. Joskus sen blogiinkin laitoin, mutta nyt tein uuden samanlaisen eri kuvasta ja tietysti eri vaiheet kuvaten.


Valitsin yllä olevan kuvan, koska se on otettu ulkona, eikä siinä ole häiritseviä aitalankoja ja muista pään edessä (tai oli, mutta muokkasin ne joskus pois).


Tein mustan taustan ja rajasin lasso-työkalulla hevosen irti taustasta. Kuva uudelle tasolle ja sitten suurin piirtein reunat siisteiksi.


Sitten muokkasin vähän peruskäsittelyllä värejä ja valoa. Lopuksi viimeistelin varjostustyökalulla lisäämällä varjoja lähinnä ylös korvien seudulle ja vasempaan reunaan. Jätin pään valoisammaksi, koska senhän pitäisi olla lähempänä valoa ja kaulalle jäisi varjoisampi kohta.


Sitten vielä vesileima nurkkaan ja kuva on valmis! Välillä näyttää omaan silmään vähän liian tummalta ja välillä tosi kivalta. Sanokaa te kumpaa se on. :)

Ylimääräiset tekijät pois:


Tässä kuvassa on todella häiritsevä aitalanka, joka on oikeastaan suhteellisen helppo muokata pois.


Ensin kopioidaan hevosen kyljestä langan vierestä palanen ja lisätään se kuvaan uudelle tasolle vähän ylemmäs.


Kuvasta kumitetaan mahdollisimman isolla kumilla ylimääräinen pois. Reunat kannattaa ainakin häivyttää, ettei jää rumia rajoja. Tässä siis ponin kaulan ja sään alueen lanka on peitetty.


Ponin pää on niin pieni alue ja muutenkin tarkka, että sitä ei kannata lähteä tekemään samalla lailla kun kylkeä. Riimun ja pään kohdasta peitin langan ruiskutyökalulla, sen jälkeen kun olin poiminut värin  riimusta tai päästä langan vierestä. Myös lautasten päällä oli pieni pätkä lankaa, joten peitin sen samalla tyylillä. 

Kokeilitko mitään tapaa? Kuinka onnistuit?