perjantai 30. tammikuuta 2015

#53 Onnistunut estetunti Akulla

Tänään oli estetunti ja pääsin Akulla. Tällä kertaa pääsin selkään asti, toisin kun viimeksi vasta lopputunnista. Siitä voit lukea lisää täältä. Mentiin siis esteitä. Olen mennyt aikaisemmin kerran Akulla koulua ja sitten tuon viime tunnin 10 minuuttia. Pakko sano, että tyytyväinen olen tuntiin. Aku on paras poni! Jossain sisällä pieni ponityttö heräsi tunnin aikana. Aku 145cm ja Jossu 185cm, toimii!

Kiitos kuvista ja videoista Jennille!



Aloitettiin verkka tekemällä ravissa toiselle pitkälle sivulle n. 5 metriä uran sisäpuolelta uralle pohkeenväistöä. Kuulemma todella hyvä esteverkka. Väistöt meni tosi hyvin, ensimmäinen kerta vähän huonommin, mutta muissa ei ollut mitään ongelmaa. Seuraavaksi mentiin oikeassa kierroksessa ravissa kolmen ympyrällä olevan puomin yli. Aluksi menin vähän liian ulkoreunasta varsinkin viimeisellä puomilla ja Aku oli hidas. Myöhemmät kerrat menivät kuitenkin hyvin. Raviympyrän jälkeen nostettiin laukka. Viimeksi kun menin Akulla, unohdin ohjan tuen nostossa ja Aku nosti laukan vasta kiihdytettyään ravia. No, virheistään oppii ja pyrin pitämään ohjan tuntumalla. Laukka nousi ilman ravin kiihdyttelyä, mutta laiskasti.

Varsinainen tehtävä, eli kolmen esteen sarja kahden laukan väleillä, aloitettiin puomeilla. Alkuvoltilla/ympytällä Aku oikoi tapansa mukaan todella paljon ja sisäpohje joutui kyllä töihin. Laukka oli aluksi vähän hidasta ja esteelle poni oikaisi aika reippaasti, joten laukka kärsi ja väleissä jouduin ajaa voimaakkaasti eteen. Laukka parani seuraavalle kierrokselle. Esteet nostettiin vähitellen kaikki pystyiksi niin, että lopulta ensimmäinen oli n. 40 cm ja viimeinen ehkä 70 cm. En ole yhtään varma korkeuksista, mutta jotain sitä luokkaa. Mentiin sarjaa n. 5 kertaa ja sujui tosi hyvin. Sain kaikilla kerroilla väleihin kaksi laukkaa.



Muutettiin tehtävää silleen, että sarjan jälkeen tehtiin täyskaarto ja tultiin b-osa uudestaan vinosti. Sama juttu toiseen päähän ja toinen vino hyppy. Tässä tehtävässä Aku ei meinannut ensin kääntyä vasemmalle ja oikealle se kääntyi todella pienestä ohjasotteesta salamannopeasti, että tasapaino vähän meni. Yhdessä välissä ensimmäinen vinohyppy mentiin lähes ravissa. Paikat osuivat tosi hyvin. Lopuksi mentiin vielä kerran pelkkä sarja. Tuli huono lähestyminen ja hyppy tuli läheltä, joten puomi alas, mutta selvitettiin sarja loppuun asti kunnialla.





Tykkäätekö te enemmän poneista vai hevosista?

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

#52 Eri maiden hevosrotuja - HM osa 1

Ohitin sitten historiaan kokeeseen lukemiseen etsimällä tietoa tähän postaukseen 1,5 tuntia. Noh, meni se lauantai-iltapäivä näinkin. Voikun muistaisi myös historian tapahtumat yhtä hyvin, kuin juuri lukemani hevosrotujen syntymäpaikat, -ajat, käyttötarkoitukset, värit ja muut turhanpäiväiset yksityiskohdat. No, minkäs sille mahtaa, kun tämä oli tuhat kertaa mielenkiintoisempaa.

Alankomaat

Friisiläinen

Friisiläinen on yksi euroopan vanhimmista hevosroduista. Se on kotoisin Alankomaista, Friisinmaalta. Friisiläistä käytettän nykyisin ajo- ja ratsuhevosena, mutta alunperin se kehitettiin keskiajalla ritareiden ratsuksi. 

Säkäkorkeus: 150-170 cm
Tyyppi: kevyt kylmäverinen tai raskas lämminverinen
Värit: musta
Muut nimet: friisinhevonen
Käyttö: ajo- ja ratsuhevonen

Kuuluisia friisiläisiä: ori Phryso

Hollanninpuoliverinen

Hollanpuoliverinen on syntynyt 1960-luvulla kun alettiin risteyttää kahta vaunuhevosrotua. Myös englannintäysiveristä käytettiin lisäämään uuden rodun keveyttä ja parantamaan ratsuominaisuuksia. Monet maailmalla menestyneet koulu- ja estehevoset ovat hollantilaista syntyperää. 

Säkäkorkeus: 160-170 cm
Tyyppi: puoliverinen
Värit: yksivärinen (kaikki paitsi kirjavat)
Muut nimet: -
Käyttö: ratsu, erityisesti urheiluhevonen

Kuuluisia hollanninpuoliverisiä: Marco Polo, jalostusori
                                                   Milton, brittiläisen John Whitakerin esteratsu ja Marco Polon                                                                             pojanpoika
                                                   Calypso, jalostusori
                                                   Totilas, kouluratsu ja jalostusori


Iso-Britannia

Shirehevonen

Shirenhevosella on tuuheat ja silkkiset vuohistupsut ja usein hiema kyömy pää sekä ystävälliset, isot silmät. Shirenhevoset pystyvät vetämään jopa viiden tonnin painoista kuormaa ja niitä käytettiin aikaisemmin maataloustöissä. 1960-luvulla traktoireiden yleistyessä sen käyttö jäi kuitenkin vähemmälle. 

Säkäkorkeus: 160-200 cm (tavallisesti 170-180 cm)
Tyyppi: kylmäverinen
Värit: musta, ruunikko, kimo: sabinokirjavuus
Muut nimet: shirenhevonen
Käyttö: työ- ja näytöshevonen

Kuuluisia shirehevosia: Sampson, maailman korkein hevonen (219 cm, 1524 kg)
                                    Packington Blind Horse, shirenhevosten kangtaoriina pidetty hevonen

Shetlanninponi

Iso-Britanniasta, tarkemmin Skotlannista kotoisin oleva shetlanninponi on pieni, mutta pippurinen ponirotu. Shetlanninponeilla on tuuhea harja ja häntä ja talvisin sen kasvattaa paksun talvikarvan. Se soveltuu oikealla koulutuksella hyvin myös lapsille. Pienen kokonsa vuoksi sillä voivat harvat aikusiet ratsastaa, mutta esimerkiksi ohjasajo ja poniagility ovat hyviä lajeja poneista ulos kasvaneille.

Säkäkorkeus: korkeintaan 107 cm
Tyyppi: poni
Värit: kaikki muut paitsi tiikerinkirjava sallitaan
Muut nimet: shettis
Käyttö: lastenratsu, ravuri, valjakkohevonen, poniagility

Kuuluisia shetlanninponeja: Golda Apache, menestyksekäs raviponi (ennätys 1.59,3 lyhyellä                                                                       matkalla)


Norja

Vuonohevonen


Vuonohevoselle on tyypillistä hallakko väri ja musta siima. Yleensä niiden kaksivärinen harja leikataan pystyksi ja keskeltä pidemmäksi siimaa korostaen. Rotumääritelmä jopa edellyttää leikattua harjaa. Vuonohevonen on alkukantainen rotu ja läheistä sukua przewalskinhevoselle.

Säkäkorkeus: yleensä 136-150 cm
Tyyppi: poni tai yleishevonen
Värit: hallakko
Muut nimet: norjanvuonohevonen, puhekielessä vuonis
Käyttö: ratsu, vaunu- ja työhevonen

Kuuluisia vuonohevosia: Minor, suomessa kuuluisa jalostusori


Lähteet: wikipedia.org
              http://www.luontoaidinhevoset.com
              Gummerruksen suuri hevoskirja -hevosrodut ja hevosten hoito


Mitäs tykkäsitte vähän erilaisesta postauksesta?

lauantai 24. tammikuuta 2015

#51 Estetunti ilman esteitä

Olen pitänyt nyt hetken aikaa taukoa blogista. Yli viikkoon en ole postaillut, mutta eipä ole ollut aihettakaan. Ajattelin katkaista tauon kertomalla eilisestä estetunnista, mutta tuli mutkia matkaan ja tämä postaus ei ole ihan sitä mitä ajattelin.

Mentiin perjantaina tallille ja heti avattuani oven, Roosa tokaisi, että menen Akulla. Aku on ihana poni, jolla olen kerran mennyt, siitä kirjoitin postauksenkin silloin. Meidän piti hypätä, mutta Aku päätti toisin... Kun oltiin hoidettu hevoset ja päästy maneesiin. Kaikki alkoivat kiristelemään vöitä ja laskemaan jalustimia. Olin ensimmäisenä menossa selkään Roosan pikkuisiskon Sallan pitäessa ponista kiinni. Sitten kun sain jalan jalustimeen ja pääsin puoliksi Akun selkään, poni lähti lapasesta. Ensin ihan kävelemään ja sitten laukkamaan, samalla kun makasin sen selässä sivuttain. Ajattelin, että ei tässä mitään, nyt se pysähtyy ja pääsen selkään. Enpäs päässytkään ja Aku lähes laukkasi päin seinää ja putosin tietysti jaloilleni. Aku lähti rallittemaan laukassa ympäri maneesia pukitellen ja pomppien ympäriinsä. Ajattelin kirjoittavani postaukseen, että ponin päästeltyä vähän höyryjä päästin jatkamaan tuntia normaalisti, tai oikeastaan vasta aloittamaan sitä, kukaan kun ei ollut päässyt vielä edes selkään asti. 

Aku laukkaili ympäri maneesia ilman aikomustakaan lopettaa. Annika, ratsastuksenopettaja sai sen muutaman kerran kiinni ja kerran pääsin nousemaan seinän vieressä selkäänkin, mutta poni lähti samalla lailla karkuun. Aku juoksi ja juoksi, välillä kävelikin, mutta ei antanut kiinni, vaikka meitä oli kolme yrittämässä. Yhdessä vaiheessa se laukkasi aivan Imbun, todella äkäisen tamman takaa ja Imbulla jo jalka nousi, mutta ei onneksi potkaissut. 45 minuuttia jaksoi poni juosta, ennen kun antoi kiinni. Kiipesin selkään nopeasti ja oli Aku vieläkin vähän lähdössä, mutta selkään pääsin. jalustimet olivat mitä olivat, mutta polvet suussa lähdin ratsastamaan sen 10 minuuttia mitä ehdittiin. Muut pääsivät selkään ja esteiden sijaan mentiinkin itsenäisesti ravissa ja lopuksi vähän laukassa. 

Vähän kyllä harmitti kun ei päästy hyppäämään, mutta Annika lupasi mulle ensi viikoksikin Akun, joten silloin sitten uusi yritys. 

Sattuneesta syystä uusia kuvia ei ole, mutta tässä yksi vanha.

Onko teistä kirjoitustyylini tylsä ja virallisen kuuloinen?

torstai 15. tammikuuta 2015

#50 Sadepäivän varalle osa 1 - Piirtäminen

Postauksen/postaussarjan nimi ei oikein osu vuodenaikaan, mutta voihan lumisateessakin istua sisällä tekemässä jotain. Ensin ajattelin tehdä yhden postauksen, jossa luettelen erilaisia asioista mitä tylsänä päivänä voisi tehdä, mutta jo piirtämisestä kertova osuus venyi niin pitkäksi, että ajattelin aloittaa kokonaisen postaussarjan. Olkoon se vaikka 50:n postauksen spesiaali samalla. Saa nähdä kuinka osaa jaksan/keksin tehdä ja koska seuraava tulee, mutta tässä nyt ainakin ensimmäinen. Piirtämisestä voisin tehdä useampiakin postauksia ihan muutenkin joskus.
     Ensimmäisessä osassa tosiaan aiheena hevosen piirtäminen ja muutamia neuvoja jos alkaa skein käydä tylsäksi.

Hevosen piirtäminen

Monta hevosta on kyllä tullut piirrettyä vuosien varrella. Varmasti ensimmäiset sieltä seitsenvuotiaasta, kun ratsastuksen aloitin, tai jopa kauempaa. Nykyään on piirtely jäänyt vähemmälle, pääasiassa koulussa nykyään enää piirrän. Piirtäminen on hyvä tapa kuluttaa aikaa ja muutenkin mukavaa tekemistä. Jos kuitenkin alat kyllästyä kokeile soveltaa näitä vinkkejä töissäsi:

1. Piirrä eri kuvakulmasta

Minä varsinkin piirrän lähes aina piirtäessäni hevosen, tismalleen samasta kulmasta ja aina samoin päin. Hevonen on aina samassa asennossa, varsinkin nykyään kun taidot ovat vähän ruosteessa ja hevosen haasteellisuus alkaa näkyä varsinkin sen vartalossa.
       Alla oleva kuvassa on yksi hevonen edestä, mallista piirrettynä. Toinen vasemmalta kyljeltä, mulle hyvin tyypillinen hevonen, juuri tuollaisia piirrän aina. Viimeinen on mallista piirretty arabi, johon haasteeta toivat rodulle ominainen kaareva kaula ja oikea puoli. Myös kuvakulma viistosti edestä hankaloitti varsinkin kaulan piirtämistä.


2. Käytä eri kyniä

Paraskin puhumaa, käytän lähes poikkeuksetta lyijykynää, vieläpä lyijytäytekynää, mikä on ehkä huonoin keksimäni vaihtoehto piirtämiseen. Väritän piirroksiani todella harvoin ja silloinkin yleensä pastelliväreillä. Joskus kun oikein tylsää on, tulee kuitenkin käytettyä puuvärejäkin. Vahaväreillä en ikimaailmassa piirrä vapaaehtoisesti, mutta koulussa niitäkin on tullut käytettyä. Viimeisin hevonen vahaväreillä oli 3 vuotta vanha, joten päätin laittaa uudemman tekeleen, vaikka se ei esitäkään hevosta.
     Ensimmäisenä kollaasissa tosiaan lyijykynätyö. Piirsin kesällä keskellä yötä, kun en saanut nukuttua. Esittää silloista unelmahevostani. Saman hevosen piirsin myöhemmin varusteet päällä, joka löytyykin alempaa. Toisena kokonaan puuväreillä piirretty sininen yksisarvinen (?). Tätäkään en ole oikeastaan värittänyt, vaan piirsin vain puuvärillä. Kolmantena pastellivärein tuherrus, ruskea mikä-lie-hevonen. Lopussa tosiaan omena, jonka piirsin vahaväreillä. 



3. Piirrä uudestaan jo piirtämäsi kuva

Joskus aikoinaan, vuonna 2012 tykkäsin paljon Spirit-nimisestä piirretystä elokuvasta. Elokuvan lisämateriaaleista löytyi ohjeet Spiritin piirtämiseen ja saman vuonna piirsin sen kahdesti. Myöhemmin katsoessani papereita ei uskoisi, että molemmat ovat samalta vuodelta. Ensimmäinen on ihan hirveä, toinen jo parempaan päin.


4. Piirrä hevonen eri asentoihin

Kuvista varmaan huomaatte jälleen, että kaikki hevoset katsovat vasemmalle. Mitään näistä en ole piirtänyt mallista, joten nyt tässä aina lailla omaa tyyliäni, jos en ala mitään erikoista väsäämään. voit piirtää hevosen, seisomaan paikallaan, kävelemään ravaamaan, laukkaamaan, hyppäämään esteen, takajaloilleen, piehtaroimassa.. Vaihtoehtoja on todella monta.


5. Piirrä kuvasta lempihevosesi kanssa

Viime kesänä sain uudet pastellivärit ja ihastuin niihin niin, että sain inspiraatiota piirtää itseni Pandan kanssa. Yhdennäköisyys ei ihan huikaise, mutta ainakin sen tunnistaa samaksi kuvaksi, vai?



6. Kokeile eri tekniikoita esimerkiksi ohjekirjoista

Oman piirrustustyylinsä löytämiseen saattaa joutua kokeilemaan useita tyylejä ohjekirjoista ja malleista piirtämällä. Oma tyylini on muodostunut useiden eri tapojen sekoituksena. Alla mm. kolmantena Lena Furbergin ohjekirjasta ohjeen mukaan piirretty. Kaksi oikeanpuoleista olen myös piirtänyt ohjeen mukaan. Ensimmäiseen on jostain vanhan Hevoshullun palstalta jonkin muun lähettämästä piiroksesta mallia otettu.


7. Lisää töihisi pieniä yksityiskohtia, joita voisi katsella pitkään

Nimesin alla olevan työn Hullunmyllyksi ja sitä se taitaa ollakkin. Aluksi ajattelin piirtää vaan keskelle kieltäytyvän hevosen, jonka ratsastaja lentää suoraan vesiesteestä tulevan hain kitaan. Siitä piirros sitten lähti paisumaan kavereitteni avustuksella. Aion tehdä vielä paljon muutakin, mutta aika loppui kesken, kun kuvistunnilla piirsin. Paperin takana on edelleen lista ideoista mitä reuraavaksi aioin piirtää.



Mitäs tykkäätte tästä ideasta? Oliko neuvoista apua? Mitä haluaisit seuraavaan osaan?

maanantai 12. tammikuuta 2015

#49 Haaveet & todellisuus

Keksin yksi päivä tavan yhdistää perinteiseen epäonnistumisvideoon ripauksen myös niitä onnistumisia. Päätin tehdä videon, jossa ensin yksi ratsastettava asia, esim. peruutus onnistuneesti nimellä Haaveet (en keksinyt paremmin kuvaavaa sanaa). Sama asia on myös nimellä Todellisuus, vähemmän onnistuneesti. Katsokaa video niin ymmärrätte. Hivenen humoristinen video on toteutettu kokonaan mun taidoilla ja käytössä olevilla materiaaleille, joten varmasti osa ei haaveile tuon näköisistä peruutuksista tai muista. Nauttikaa videosta!





Tekisinkö joskus myöhemmin toisen osan tästä videosta?

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

#48 Koulua Tupsujalalla

Olin perjantaina taas koulutunnilla. Menin pitkästä aikaa Tupsulla, jolla menin viimeksi kesällä ilman satulaa ja satulalla viimeksi kaksi tai kolme vuotta sitten. Viime kesän leiristä muuten jos haluatte lukea, voitte katsoa vanhan blogini postauksen tästä linkistä. Pidin blogia viime kesänä Roosan kanssa.

Tehtiin alkuverkkaa tunnilla keskiympyrällä. Kävellessä jo mietin, että missä ihmeessä ne Tupsun kyljet on? Ilmeisesti oon vähän liian pitkä Tupsulle, joka joskus tuntui niin isolta. Kuitenkin Mentiin käynnissä ja ravissa keskiympyrällä aluksi. Tupsun ravi oli aika sopivaa, ajoittain vähän reipasta. Asettamisessa varsinkin vasemmalle oli vähän ongelmia. Tuntui, että Tupsun suupieli on kova kuin kivi. Sitten asettuessaan, myös reitti pieneni. Oikealle asettaminen oli helpompaa. Tupsujalka oli todella pehmeä ja asettui kivasti.




Seuraavaksi menttin laukkaa 7-10 askelta ympyrällä. Laukassa ruuna ainakin tuntui enemmän etupainoiselta kuin ravissa. Nostot eivät olleet aluksi kovin teräviä, mutta paranivat vähän kun muistutin kerran nostossa raipalla.



Kun saatiin verkattua alettiin tekemään tehtävää, jossa käännettii pitkänsivun alusta keskelle maneesia ja sen jälkeen keskeltä keskilinjan suuntaisesti. Ja koko ajan asetettiin. Mentiin ensin vasemmalle muutaman kerran käynnissä vasemmalle asettaen. Ensin en tukenut ulko-ohjalla tarpeeksi ja kaula meni ihan mutkalle. Päätyä lähestyttäessä Tupsu alkoi ennakoida kulmaa ja oli vaikea päästä suoraan tarpeeksi pitkään. Muutaman käyntikerran jälkeen mentiin samaa tehtävää ravissa.

Toiseen kierrokseenkin muutaman kerran tehtiin käynnissä samalla tavalla kuin vasemmalle. Asettaminen oli helmpompaa ja varsinkin ravisssa, kun hevosella oli tarpeeksi tekemistä se ei ehtinyt kauheasti ennakoida kulmaa.



Lopuksi mentiin vielä keskiympyrällä uudestaan laukkaa, tällä kertaa vähän pidempi pätkiä. Nsotot olivat terävämpia ja laukka pyöri vähän paremmin. Etupainoisuuskin oli nyt hävinnyt hiukan. Lopuksi kun ravattiin oikeaan kierrokseen valahdin tapani mukaan ulos ja sisäkäsi lähti seilaamaan kaulan väärälle puolelle. Sitten kun oikea käsi on oikeassa paikassa hevonen kääntyy liikaa. Onko jollain muulla samanlaista ongelmaa? Korjausvinkiksi tähän olen saanut, että vasenta lonkkaa pitäisi viedä hevosen sisäkorvaa kohti. Aina kun sen muistan niin on auttanut.


Tiistaina taas kouluvalmennuksen vuoro. Viime aikoina olen tehnyt paljon tavallisia ratsastuspostauksia kun yhdessä välissä tuntui, että tulee pelkästään erikoispostauksia. Nyt on ideat kadonneet johonkin. Tai kadonneet oikeastaan tietokoneelleni muistiin, mutta toteutus ontuu. Muutama hyvä idea vaan odottaa toteutustaan. Jos niitä ensi viikolla saataisiin bloginkin puolelle.




Tykkäättekö enemmän tavallisista ratsastusjutuista vai pitäisikö saada jotain erikoisempaa?

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

#47 Kankitunti Imbulla

Viimeinen lomapäiväkin meni ja koulut alkoi. Pakko kyllä sanoa, että ei ollut mikään helppo päästä ylös tänä aamuna. Nyt kuitenkin palataan vielä lomalle tämän postauksen merkeissä, joka kertoo maanantain kankitunnista Imbulla. En ole koskaan mennyt kangilla, vähäh tiedän vaikutuksesta ja muusta sellaisesta, mutta käytännössä en osannut mitään. Kaksilla ohjilla meneminen ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut kovin vaikeaa.

Aluksi käveltiin hetki ja etsittiin ohjia ja niiden pituutta. Varsinkin kankiohja meinasi aluksi mulla olla turhan pitkä ja roikkuikin vähän välillä. Nivelohja oli lähes tarpeeksi lyhyt. Aloitettiin alkuverkaksi tekemään tehtävää toiselle pitkälle sivulle, jossa tehtiin loiva kiemura ja sen molempiin päihin uralle voltit. Volteilla ohjia sai koko ajan kiristellä, pitkillä ohjilla kun kääntäminen vähän vaikeaa. Tehtiin tätä tehtävää molempiin suuntiin. Kiemuralla vauhti pysyi aika hyvänä, muutaman kerran vain jouduin hidastamaan suuremmin.
Alkulaukat tehtiin pääty-ympyrällä toisessa päädyssä. Imbu laukkasi vähän lujaa ensimmäisillä kerroilla ja laukka-ravi siirtymässä meni vähän pitkäksi.

Kiitos Miralle kuvista ja videoista!
Varsinainen tehtävä oli vastalaukkaa. Vasemmassa kierroksessa tehtiin uran sisäpuolella käynnistä nosto, aika lyhyt matka laukkaa ja ennen kulmaa raviin. Imbu nosti hyvin, mutta videolta kun katsoo niin laukkasi vähän vinosti. Siirtymässä raviin vähän vahva edestä aluksi. Lopuksi aloi sujumaan paremmin ja sain tehtyä hyvän siirtymän ja kulman. 
Pian lisättiin tehtävään kaarre vastalaukassa vasemmalle. Imbu kääntyi hyvin, välillä jopa vähän liiankin jyrkästi, mutta kuunteli kuitenkin.
Tehtiin samaa toiseen suuntaan toisella pitkällä sivulla uralla. Tätä laukkaa Imbu laukkasi hyvin ja kivaa vauhtia. Videolla ei näy enää loivia kaarroksia vastalaukassa, mutta melkein joka kerralla Imbu vaihtoi joko takajalat ristilaukalle tai vaihtoi kokonaan, mutta muistaakseni kerran sain tarpeeksi loivan kaarroksen ja pysyttiin vasemmassa laukassa. Kevenneltiin lopuksi ja käveltiin hetki. 
Tosi kiva oli mennä kangilla, varmasti menen uudestaankiin kankitunnille. Seuraavalla tunnilla perjantaina varmaan tuntuu hassulta kun onkin vaan yhdet ohjat käsissä.
Missä ohajstuntuma?

Oletteko menneet kangilla koskaan?

maanantai 5. tammikuuta 2015

#46 Ostosten esittely videolla

Moi!

Käytiin vähän yli viikko sitten Roosan kanssa kaupungilla ja Hööksissä. Ajattelin tehdä ostoksien esittelyn videolla. Videosta tuli aika lyhyt, mutta ainakin sen jaksaa katsoa kyllästymättä.
Vaihdoin blogin taustan ja muokkasin vähän värejä joulun mentyä. Mitäs tykkäätte uusista väreistä?





Mitä tykkäsitte? Oliko soipivan mittainen vai liian lyhyt?

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

#45 Joulukuun kootut

Moi!

Joulukuu meni nopeasti ja vuosikin vaihtui samalla kuukauden kanssa. Taas on aika koota kuluneen kuukauden tapahtumat yhteen postaukseen. Joulun mentyä ulkoasukin kaipaisi pientä muutosta, Tykkään tuosta bannerista niin, että ehkä vain taustan vaihtaminen ja värien muuttaminen riittää.

Joulukuun kysymys

Kysymys oli tällä kertaa joulukalentereista ja tarkalleen ottaen: Onko sinulla joulukalenteria? Vastauksia tuli 12 ja monet valitsivat monta vaihtoehtoa. Suurin osa, eli 8, seurasi Hippolan joulukalenteria ja samalla määrällä oli myös suklaakalenteri. Toisena seitsemällä äänellä Blogitallin kalenteri. Blogissa kalenteri oli vain kahdella, samaten kuin ilman kalenteria joulukuuta viettäviä oli kaksi. Yhdellä oli jokin muu, mutta siitä emme pääse varmaankaan koskaan selville.
     Uusi kysymys on: Suosikkivuodenaikasi? Aikaa vastata Tammikuun loppuun asti, joten käykäähän vastaamassa.


Joulukuun mieleenpainuvin tapahtuma

Varmaankin joulu, mutta se nyt on joka vuosi, joten en sano sitä. Päällimmäisenä mielessä on kuun alun Tonttuestekisat, joissa hyppäsin Fabella 70cm luokan. Sijoituksemme oli lopuksi 6.


Joulukuun suosituin postaus

Näyttökertoja eniten kerännyt postaus oli estetunnista kirjoittamani postaus, kun melkein kaaduttiin Pandan kanssa. Otsikointi saattoi myös vaikuttaa asiaan, mutta näyttökertoja kertyi huikeat 329! Kiitos kaikille jotka sen kävitte lukemassa, oli todella iloinen yllätys nähdä näyttökerrat seuraavan kerran kun postaus oli pompannut saman tien blogihistorian suosituimmaksi. 
     Kommenteiltaan suosituimmaksi nousi ravikuvapostaus, jossa oli kolme muiden lähettämää kommenttia. 


 Joulukuun suosikki

Valkoinen iPad mini

+ Todella kevyt ja sopivan kokoinen
+ Akku kestää pitkään
+ Kivan värinen
+ Helppo käyttää
+ Poistetut kuvat voi palauttaa tietyn ajan sisällä



Tykkäättekö tälläisistä kuukauden kokoamisesta yhteen postaukseen?