perjantai 28. marraskuuta 2014

#29 I wish...

Moi!

Joulu alkaa jo lähestyä ja pian saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun! Mun mielestä ei voi olla liian vanha joulukalenterille, koska kyllähän se kuuluu joulukuuhun ja joulun odotukseen saada avata joka päivä luukku ja syödä sieltä tuleva suklaa.. Varsinkin jos sattuu rakastamaan suklaata.

Nyt kuitenkin tämän postauksen aiheeseen, eli mun joululahjatoiveisiin. Pitkästä aikaa vähän enemmän lifestyle -tyyppistä postausta, kun blogi on viime aikoina keskittynyt hevosiin. Otsikko on ensimmäistä kertaa englannin kielinen, en aio ottaa tavaksi, mutta tuo kuulosti kivalta.

Hetki sitten, mietin vielä, että mitähän ihmettä toivoisi lahjaksi. Jotenkin kummasti niitä toiveita vaan alkaa kertymään kun joulua lähestytään.



Ensimmäisenä parit erilaiset ratsastushousut. Molemmat Hööksiltä. En molempia haluasi, mutta jommat kummat noista. Vasemman puoleiset Everett CRW Sports® ja oikeanpuoleiset Ricarda Spooks. Hintaa 87,50€ ja 149€. Tämä ei vielä ole "turha" toive, koska oikeasti tarvitsisin uudet.
    Seuraavana mustat Sweet Pantsit. En ole vielä, kovin monella mun kaverilla nähnyt, mutta itse haluasin. Nämä maksaa 65,00€ Sweet Pantsin sivuilta.
    Sitten listalta löytyy Carhattin vaaleanharmaa pipo. Eipä tämä juuri selityksiä kaipaa. Vähän ehkä turha, mutta silti tarpeellinen mun mielestä.
    Viimeisenä kunnon toiveena Kingslandin talvitennarit Ratsutarvikkeesta.

Sitten tuleekin suklaata, elokuvia, kirjoja, yövaatteita ja sukkia. Tälläisiä perustoiveita. Kollaasiin olen pari elokuvaa ja yhden leivontakirjan laittanut, mutta sen tarkemmin erittelemättä näitähän on aina kiva saada. Rahaa en ehkä joululahjaksi haluaisi, mutta onhan sekin ihan hyvä vaihtoehto.

Tässä nämä tärkeimmät toiveet. Todennäköisesti unohdin jotain, mutta se nähdään sitten jouluna mitä lahjoja saan. :)



Mitä te toivotte lahjaksi?

torstai 27. marraskuuta 2014

#28 Blogivinkkejä

Moikka!

Sinä aikana kun, olen blogia kirjoittanut, tätä ja vanhaa blogiani kaverini kanssa, eli yhteensä noin 5 kuukautta, olen oppinut todella paljon juttuja, mitä bloggerilla voikaan tehdä. Osan itse kokeilemalla, osan googlettamalla. Kerron niistä nyt muutaman teillekin.

Miten voi muokata Sivua ei löydy -tekstiä?

Eli jos kirjoittaa blogissa osoitteen väärin tulee automaattisesti tylsä teksti: Sivua ei löydy. Onneksi sitäkin voi muokata! Tämän olen itse kokeilemalla keksinyt. Koodit tosin googletin.


Mene ensin bloggerin muokkauspaikkaan. Mene kohtaan Asetukset -> Hakuasetukset.


Paina Muokattu Sivua ei löydy -viestin kohdasta muokkaa ja kirjoita esiin tulevaan tekstikenttään. Kuvan saa laitettua koodilla <img "kuva"> lisäämällä "kuva" :n tilalle kuvan osoitteen. Kuvan voi ladata esim. Picasaan , joka kaikilta blogin kirjoittajilta löytyy. Tekstin saa kuvan jälkeen seuraavalle riville koodilla <br />.
Linkki esim takaisin etusivulle: <a href="osoite">"teksti"</a>. Poista heittomerkit ja niiden välissä oleva teksti ja laita kohtaan "osoite" nettiosoite, johon haluat linkistä pääsevän, ja kohtaan "teksti" se, mitä linkissä lukee.
Esim. <a href=http://laukkalahestymisella.blogspot.fi/>Blogi</a>


Käy katsomassa aikaan saannoksesi kirjoittamalla blogin osoitteen jälkeen / ja mitä tahansa. Itselläni se näyttää tältä.

Favicon, eli kuva, joka näkyy blogin nimen edessä netissä:



Mene kohtaan Ulkoasu. Samaan mistä vaihdat bannerinkin. Ylhäällä lukee favicon. Paina Muokaa.


Valitse neliönmuotoinen tiedosto, jonka koko en esimerkiksi 200x200. Tallenna favicon. Kuvan vaihtumisessa kestää muutama päivä.

Otsikon ja päivänmäärän keskitys:


Kohdasta Malli paina mukauta.


Lisäasetukset -> css.
Otsikon keksitys:
h3.post-title{
text-align:center;
}

Päivänmäärän keksitys:
.date-header {
text-align:center;
}

Paina Käytä blogissa.

Postauksen julkaisuajan muuttaminen oikeaksi:


Aluksi kun blogin luo, kellonaika on yleensä miten sattuu, ja postauksen lopussa lukee väärä julkaisuaika. Sen saa muutettua menemällä Asetuksiin -> Kieli ja muotoilu. Sieltä Aikavyöhyke ja ajaksi valitaan (GMT +2:00 Helsinki). Samasta paikasta saa muutettua, postauksen alussa olevan päivänmäärän, miten se näkyy ja miten aika lopussa näkyy. Myös kommenttien aikaleiman saa muutettua.

Tässä muutama neuvo. Voin tehdä joskus toisenki osan, jos saan tarpeeksi uusia asioita missä opastaa. Helposti saa myös itse bloggerin asetuksia säätämällä, ilman vaikeita koodeja muutettua vaikka mitä.



Missä te haluaisitte apua?

tiistai 25. marraskuuta 2014

#27 Talvinen ulkoasu

Moi!

En ole ollut pitkään aikaan tyytyväinen blogin ulkoasuun ja olen monet kerrat yrittänyt uutta banneria tehdä kertaakaan siinä onnistumatta. Ideaa ei tullut ja vanhat kuvat oli tylsiä. Ajattelin nyt taas ottaa käyttöön periaatteen mitä sovellan kaikkien muiden bannereiden kohdalla paitsi omieni. Alan tekemään ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Olen todennut sen parhaaksi, koska yleensä silloin saan hyvän idean. Olen vain turhaan yrittänyt keksiä kuningasideaa bannerin perustaksi. Olisi vain pitänyt yrittää lähteä tekemään alusta alkaenkin. Nyt sitten tein niin ja tuloksena pitkiin aikoihin oman blogini banneri mihin olen tyytyväinen. Tämä pysyy todennäköisesti aika kauan. Tai ainakin niin kauan että kyllästyn siihen..

Bannereista puheen. ollen pistin pystyyn banneripajan huvin vuoksi. Tuskin kukaan banneria pyytää, mutta jos vaikka sattuisi osumaan kohdalle joku apua tarvitseva. :)





Odotatteko te jo joulua?

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

#26 Vieraileva kirjoittaja Mira

Moi! Tällä kertaa tekstin kirjoittajana ei olekaan minä, vaan Mira. Pyysin häntä vierailevaksi kirjoittajaksi blogiini. Hevosen vuokraamista harkitseville ja tietysti muillekin hyödyllinen ja mielenkiintoinen teksti.

Hei! Teille kirjoittelee nyt 15-vuotias hevosbloggaaja Kurikasta. Jossun kanssa tutustuimme pari vuotta sitten ratsastusleirillä ja kokoajan olemme kaverustuneet enemmän. Jossu pyysi minua kirjoittamaan vuokraamisesta. Nyt aioin kertoa teille omia kokemuksiani.

Haavelin vuokrahevosta kauan, mutta aina kysymys "entä jos tapahtuu jotakin?" lykkäsi etsintää.
Unohdin asian lopuksi lähes kokonaan, en koskaan uskonut löytäväni sellaista.


Mennessäni TET-harjoitteluun lähitallille helmikuussa 2014, toiveet vuokrahevosesta taas suurenivat ja keräsin rohkeutta kysyä tallin omistajalta tietääkö hän hevosia, jotka tarvitsisivat liikutusapua. Hän kertoi muutamia, jotka saattaisivat tarvita. Sain yhden kauniin puoliveritamman omistajan numeron ja laitoin hänelle viestiä. Minua jännitti kovasti ja kuljin puhelin kädessä illalla odottaen hänen yhteydenottoaan. Sain viestin, jossa omistaja kertoi enemmän hevosesta ja vuokrahinnan kuukaudelle. Se oli ratsastuskoulussakin käyvälle liian paljon. Etsintä siis jatkui ja tallin omistaja lupasi kysyä illalla olevassa estevalmennuksessa suomenhevostamma Mairen omistajalta.

Seuraavana aamuna kuulin, että saisin kokeilla Mairea jos haluan. Eveliinan tullessa tallilla haimme Mairen sisälle ja Eve kertoi tammasta. Meillä sujui heti Even kanssa hyvin ja hän tuntui mahtavalta omistajalta. Menimme maneesiin ja nousin tamman selkään koeratsastus meni hyvin, vaikka tamma olikin kuuma ja reipas. Siinä kuitenkin viehätti se jokin, ehkä haastavuus. Aloitin Mairen vuokraamisen sinä päivänä ja yhteistyö jatkui 8kuukautta. Noiden kahdeksan kuukauden aikana opin ratsastamaan enemmän mitä muulloin yhteensä. Kesällä alkoi löytyä se tietty "säätö" ja loppu kesästä osallistuimme kouluvalmennuksiin ja yhdet kisatkin ovat takana päin.


Mairella oli jalkavaivoja lumien sulettua ja tamman jalat piti kylmätä joka ratsastuksen jälkeen. Se opetti hevoskäsittelijänä paljon ja opin huomaamaan, kun jalka on turvoksissa, koska siellä on nestettä jne. Välillä kylmääminen ärsytti, mutta se opetti niin paljon, oikeasti. Ja sain siitä myös nimeä ns. hyvänä vuokraajana. Vuokrahevosen avulla siis kehittyy ratsastajana, hoitajana ja erityisesti siitä saa ihanan ystävän.

Se miksi enää en vuokraa Mairea on se, että tamma jää kevyemmälle tiineyden takia ja minulle tarjottiin mahdollisuutta ratsastaa samalta tallilta 2* kenttätamma Zindiä (Zimzalabim). Myös Zindin omistajan toista vanhempaa, ennen kenttäkansainvälisiä kisannutta Rassea.

Zindiä ratsastan viikossa 2-4 kertaa ja Rassea 1-2kertaa. Olen kehittynyt jo selvästi muutaman viikon aikana, kun Zindiä olen saanut ratsastaa. 


Monella mielenpäällä on kysymys "olenko tarpeeksi hyvä?". Tuota voit kysyä itseltäsi ja vaikka ratsastuksenopettajaltasi. Tarjolle tarjotaan niin erilaisia hevosia. Sellaisia, jotka ovat pomminvarmoja ja sopivat ihmiselle, joka tykkää maastoilla ja rentoutua hevosen selässä. On kilttejä, laiskoja, mutta silti laadukkaita, joilla pääsee kehittymään. Sitten on vaikeita, kuumia joihin tarvitsee jo taitoa turvallisuussyistä. Minulla tällähetkellä Zindi on taitojeni ylärajoilla oleva. Mutta, kun tamman omistaja luottaa siihen, että pärjään ja itselläni on suuri tukiverkosto niin olen tsempannut itseni siihen, että kyllä mä pärjään. Monet arvioivat taitonsa alakanttiin, ja eivät siksi luota itseensä. Vinkkini heille on silti laittaa hevosen omistajalle viesti, hän osaa kyllä arvioida kannattaako edes hevosta kokeilla. (Kertokaa itsestänne totuudenmukaisesti.) On myös niitä, jotka ajattelevat itsestään liikoja ja sekään ei ole hyvä. Olkaa itsellenne realistisia, jos ihminen joka on hypännyt alle polvenkorkuisia sanoo, että menee 100cm ratoja-> turvallisuusriski.


Osa omistajista pyytää kamalan paljon vuokrauksesta, mutta on myös paljon niitä, jotka ottavat minihintaan maksua siitä, että hänen hevostaan liikutetaan. Älkää vaipuko epätoivoon rahasioista!

Löysin siis Mairen kysymällä ja Zindin suhteilla, sillä tamman omistaa valmentajani Monna ja häneen siis tutustuin käydessäni hänen valmennuksissaan Mairella. Pari hyvää ystävääni ovat löytäneet vuokrahevosen netti-ilmoituksesta. Tapoja löytää vuokrahevonen on monia ja neuvoksi annan, että kyselkää henk.kohtaisesti, netissä, missä vain ja myös tallin ilmoitustaululle voi viedä lapun, että tälläinen ratsastaja etsii liikutettavaa/vuokrahevosta. 

Ja sitten kun sen ihanan hevosystävän löydätte niin sanokaa omistajalle pienistäkin naarmuista, kengän irtoamisista jne. Tyhmiä kysymyksiä ei voi kysyä hevosasioissa! Ja olkaa ahkeria ja nöyriä, minäkin olin ja nyt saan ratsastaa unelmien tammaa.

lauantai 22. marraskuuta 2014

#25 Kuvanmuokkaus

Moi!

Nykyäänhän blogeissa ja netissöä näkee tosi paljon erilaisia kuvia. Mun mielestä kuvat on aika iso osa postausta ja harvoin täysin kuvattomia postauksia jaksan lukea loppuun asti. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Harvinaisen totta. Kuvia on monelaisia, ruokakuvia, luontokuvia, eläinkuvia, selfieitä, kuvia aivan kaikesta. Tykkään ite tosi paljon valokuvaamisesta, varsinkin hevoskuvien ottamisesta.

Kuvia muokataan nykyään aika paljon. Muokkausohjelmia on monia: Gimp, Photoshop (maksullinen) ja netistäkin löytyy lukuisia eri sovelluksia millä kuvia saa muokattua. Mulla itellä on Gimp 2.8 muistaakseni.

Aina kuvasta ei voi tietää onko se aito vaiko ei, jos se on hyvin muokattu. Joskus taas edes sokea ei voi sanoa kuvaa aidoksi jos siitä näkee selvästi että sitä on muokattu jotenkin.

Mä olen viime aikoina kiinnostunut kuvien muokkaamisesta. En osaa säätää mitään kirkkautta ja kontrastia ja värejä kovinkaan taidokkaasti ja siksi kaikkien postauksieni kuvat ovat alkuperäisiä. Mun kuvanmuokkaus koostuu lähinnä hyvikseni hevosten läsien pois muokkaamisesta tai silmien ja korvien suurentamisesta. Ai miksikö? Koska se on hauskaa. :D

Yritin tehdä videon, missä opetan muokkaamaan kuvia gimpillä, mutta sitten en keksinyt miten saan siihen äänen. Ehkä joskus keksin, se jä nähtäväksi..

Tältä hevoselta muokkasin läsin pois. Turpahihnan ylä- ja alapuolet on tehty eri tekniikalla. Kumpi sinusta näyttää aidommalta?

Puolet läsistä pois, Osa suitsista ja toinen jalka. Suurensin myös korvia. Paikoin tässä näkee rajoja ja epäaitoutta mutta en lähtenyt niitä enää korjaamaan.

Ehkä hauskinta mitä voi kuviin muokata. Suurentaa korvia ja silmiä, sekä pidentää kaulaa. :D Tässä aitalanka paljastaa kuvan olevan epäaito.

Joskus harvoin myös muokkaaan häiritsevän aitalangan pois tai esimerkiksi tolpan hevosen edestä.




Muokkaatteko te kuvianne postauksiin aina tai huviksenne?

torstai 20. marraskuuta 2014

#24 Esteleireilyä osa II

Kaikki Futun kuvat ©Iina

Moi!

Eilen julkaisin ensimmäisen osan leiristä Pulleromäen tallilla. Nyt ajattelin kertoa sunnuntain tunneista videon ja kuvien sävyttämänä.

Aamupäivätunti oli puomiaiheinen. Ratsunani oli Futu, ruunikko puoliverinen, joka muistutti kovasti Nipaa ulkonäön ja kyllä hieman ratsastettavuudenkin perusteella. Sillä tosin oli lyhyempi selkä ja se oli leveämpi kuin Nipa. En onnistunut selittämään järkevästi päivän tehtäviä, joten piirsin ne kuvaan.


Aloitettiin verryttelyn jälkeen puomit keskiympyrällö olevilla puomeilla ravissa ja laukassa. Oikeasti ne olivat ihan keskiympyrän kokoisella ympyrällä, mutta kuvassa vähän pienemällä. Oikealle meinasi olla vähän kääntämisongelmia ja heppa ajautui keskimmäiselle puomille ulkoreunaan, mutta vasemmalle sujui hyvin ja paikatkin osuivat.



YMpyröiden jälkeen jatkettiin ravissa tehtävää, joka näkyy vaaleanpunaisella ratakuvassa. Toisen päädyn nurkissa puomit ja pitkien sivujen sisäpuolella puomit. Toisella puolella ne olivat vähän pidemmillä väleillä kun toisella.  Molemmilla suorilla myös väistettiin joko uralle tai uralta pois. Puomit meni pääosin ongelmitta, kerran kun toiset puomit nostettiin päistä kavaleteiksi jäin haahuilemaan ja muistaakseni tuli joku omituinen askel. Seuraavalla kerralla unohdin taas ratsastaa ja puomien päällä tuli laukka-askel. Sain korjattua ravin tasaiseksi seuraavalla kerralla.



0:00 - 0:55 Puomitunti
0:55 - 2:22 Estetunti
2:22 - 2:23 Loppu

Estetunnilla mentiin kaikki samoilla hepoilla kun edellisenä päivänä, että tiesi vähän miten hevonen toimii jo valmiiksi. Tehtävänä oli esterata, kuin kisoissa, mutta ei kuitenkaan. Radan näette videolta. Aluksi mentiin puomia pääty-ympyrällä ravissa ja laukassa alkuverkaksi. Dana meni aika kivasti, eikä suurempia ongelmia tullut.

Kun alettiin hyppäämään, mentiin aluksi muutamaa yksittäistä estettä. En muista mitä ne olivat, mutta ainakin yhdessä vaheessa hypättiin radan este numero 2, jonka alla oli heijastinkartioita. Esteen jälkeen Dana meinasi lähteä vähän väärään suuntaan. Kun sitten korjasin sitä sinne minen olin menossa, reitti muuttuikin aika nopeasti ja muksahdin sieltä alas. Hauska miten paljon kaikkea siinä ehtiikään ajatellä matkalla hevosen selästä maahan. Siitähän voisi kirjoittaa melkein kokonaisen postauksen! Eikun takaisin selkään vain ja uusi yritys. Muistin ohjata ja se sujuikin hyvin.

Rata meni tosi hyvin! Muistaakseni muutamalle esteell tuli vähän huono paikka, mutta muuten olen todella tyytyväinen. Varsinkin kuin sain kehuja myötäämisestä, mikä ei oikein onnistunut edellisenä päivänä. Lopuksi hypättiin radan ykkönen vielä pari kertaa uudestaan ja toisella kerralla sitä nostettiin vähän. Olisiko ollut n. 70cm tai vähän päälle. Esteelle tuli vähän  huono lähestyminen kun Dana meinasi mennö vähän esteen sivuun ja korjasin linjan vasta vähän ennen estettä ja esteelle tuli hieman erikoinen hyppy, enkä päässyt mukaan. Olisi ollut kiva lopettaa hyvään hyppyyn, mutta kyllä se rata meni ihan tarpeekis hyvin, että voin olla tyytyväinen.

©Roosa
Tallina Pulleromäki oli tosi kiva paikka. Kaikki ihmiset olivat mukavia ja tietysti myös hevoset. Siivottiin karsinoita ja annettiin iltaheiniä hevosille. Huhtikuussa meillä on suunnitteilla toinennkin leiri, mutta eri tallille. Katsotaan onnistuuko ja minä viikonloppuna.



Koska te olette viimeksi tippuneet?

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

#23 Esteleireilyä osa I

Moi!

Viime viikonloppuna oli esteleiri Pulleromäen tallilla. Mentiin sinne Talen-porukan kansssa, mutta meidän lisäksi siellä oli kuusi muutakin. Ratsastettiin siellä viidesti, perjantaina kerran ja muina päivinä kahdesti. Perjantaina saavuttiin leiripaikkaan viiden aikaan ja käytiin kiertelemässä vähän paikkoja ja siellä oli ihan valtava maneesi! Cavallossa on n. 20x40 maneesi ja tuntui kyllä että siellä oli varmaan tuplasti isompi. Ei ehkä ihan mutta melkein ainakin.
Jaoin tämän kahteen osaan,ettei tulisi liian pitkä postaus. Tässä tekstissä kerron perjantaista ja lauantaista.

Ratsastettiin perjantaina kaikki leriläiset samaan aikaan, joten kukaan ei pystynyt kuvaamaan. Mentiin koulua, jotta pääsee vähän hepoista perille ja, että opettajat vähän näkee mitä me osataan, ettei heti alettu hyppäämää. Jakaannuttiin kahteen päätyyn ja aloitettiin tekemällä käynnissä ja ravissa jokaiseene nurkkaan voltit. Mun ratsuna oli Prinssi-niminen rautias suomenhevosruuna, jolta kokoa löytyi noin 160cm. Alettiin tekemään pitkien sivujen kohtaan käyntiinsiirtymiset ja se onnistui aika hyvin. Paikoittain Prinssi oli vähän hidas pohkeellee, mutta tosi kiva hevonen. Laukattiin pääty-ympyrällä ja siinä olikin vähän vauhtia. Laukka kuitenkin meni oikein kivasti.




Lauantain ensimmäisellä tunnilla mulla oli ratsuna Pipsa, punaruunikko puoliveritamma. Ohjelmassa oli puomeja. Kuvia ei tältäkään tunnilta valitettavasti ole. Muistaakseni mentiin puomeja ainakin pääty-ympyrällä kaarevasti ja ihan vain suoralla uralla n. 4-5 ravipuomia peräkkäin. Pipsa oli aivan ihana ravissa ja käynnissä. Se kuunteli hyvin apuja ja puomitkin ylittyi kivasti. Laukassa hieman todella kova vauhti ja vähän piti toppuutella, että sain hallintaan. Laukassa mentiin kahta puomia muistaakseni 16m välillä, johon taisi tulla 5 tai 6 askelta jos en ihan väärin muista. Jälkimmäisen puomin keskelle tulemisessa oli vähän ongelmia ja välillä mentiin ohikin, mutta kyllä sitten lopulta päästiin keskeltäkin yli.




Estetunnin iltäpäivällä menin Danalla. Se oli ruunikko puoliverinen. Tamma oli noin 160cm korkea. Aloitettiin verkan jälkeen kahdella puomilla kaarevalla uralla toisessa päädyssä. Väli oli 12m eli kolme laukka-askelta. Ne nostettiin pian pieniksi esteiksi ja muuten sujui kyllä ihan hyvin, mutta vähän meinasi luisua ulkoreunaan välillä. Mentiin myös sarjaa 6m eli yhden askeleen välillä, eikä siinä ollut oikeastaan mitään ongelmia. Lävistäjällä oli myös kaksi estettä linjassa neljän tai viiden laukan välillä. Jälkimmäinen este ( noin 70cm) tuntui tosi isolta, kun on tottunut hyppäämään niitä 50-60cm, jotka taas tuntuvat pieniltä. Molemmilla estetunneilla tuli palautetta myötäämisestä, että pitää antaa tilaa hevoselle kädellä. En ole tottunut oikeastaan hypyssä siirtämään käsiä kovin paljon eteen, joten ei se ihan niin helposti onnistunutkaan. Aluksi tuntui, että ohjat roikkuu missä sattuu ja hevosta ei saa ohjattua. Esteiden välissäkin piti pidentää ohjaa. Mutta mikäs siinä, kun tykkään ratsastaa vähän pidemmällä ohjalla.





Mitä te olette tehneet viikonloppuna?

#22 Ulkoasun päivittelyä

Moi!

Nopea bannerin ja taustanvaihto kyseessä. Tuo vanha banneri on mun mielestä ihan hirveä ja en jaksanut sitä enää katsella. Vanhoista kuvista ei oikein mitään saa aikaan ja uusiakaan bannerilaatuisia ei ole. Selasin sitten vähän, että jos löytyisi joku vanha käyttämätön banneri. No löytyihän sieltä, nimittäin banneri jonka värkkäsin videota varten tylsyydessä. Eihän sekään mikään erityisen omaperäinen ole, mutta ainakin parempi kuin edeltäjänsä. Vaihdoin taustaa vähän talvisemmaksi samalla. Mun mielestä tuo tausta näyttää vähän lumikiteiltä.
 Uusin postaukseni Harrastusanalyysi on noussut samantien kuukauden luetuimmaksi ja kaikkien aikojen (eli muutaman kuukauden) toisiksi luetuimmaksi. Saattaa johtuu tosin siitä, että linkitin sen blogitallin sivuille, kuten ohjeessa luki, joten sitä kautta näyttökertoja kertyy tavallista enemmän.

Muutama postaus on toteutusta vaille valmis, joten niitä sitten lähipäivinä tai ensi viikolla tullaan blogissa näkemään.





Mitenkäs teidän viikko on alkanut? :)

maanantai 17. marraskuuta 2014

#21 Harrastusanalyysi

Linkki Blogitallin postaukseen (myös kuvaa klikkaamalla)

Moikka!

Vanhassa blogissani, jota pidin kaverini kanssa, toteutimme ahkerasti Voitto Kotiin -blogin Viikon blogihaasteita. Sen jälkeen kun tiemme blogien osalta erkanivat ja perustin uuden blogin niitä ei ole enää tullut. Nyt kuitenkin on tullut uusia Tiian perustaman Blogitallin blogihaasteita. Näitä vartulee tästä lähtien lähes joka viikko, kunhan saan väliin muutakin, ettei blogista tule täysin muiden tekemällä kaavalla toteutettu.

Mitä harrastan, miksi ja kuinka?


Harrastan ratsastusta. En erikseen ole este- tai kouluratsastaja, koska tuntiratsastajana siihen ei ole oikein mahdollisuutta. Enemmän tykkään esteistä. Totta kai myös hoidan hevosia, mutta en juuri muuten kuin harjaamalla ja viemällä joskus ulos tai hakemalla sisälle. Leireillä siivoamme karsinoita, mutta siihen se sitten oikeastaan jääkin. Olisi kiva joskus saada kokea vaikka päivä hevosen omistajana niin voisi oppia esim. ruokkimaan ja loimittamaan hevosen oikein, joihin mun taidot ovat tällä hetkellä vähän puuttelliset.

Kuva leiriltä jolla olin viikonloppuna
Miksi juuri ratsastus? Yksinkertaisesti siksi, että rakastan hevosia. Aloitin ratsastuksen 7 vuotiaana samaisessa paikassa missä nykyäänkin ratsastan. Haluan oppia ratsastamaan ja tulla paremmaksi kuin mitä nyt olen. Oppimista ainakin on paljon. Parasta ratsastuksessa on se kun hevonen tekee juuri niin kuin olen halunnut ja tunnen onnistuneeni. Olen varmaan yksi niistä harvoista joka tykkää myös siivoja karsinoita... Jossain se hevoskärpänen on kuitenkin aina piileskellyt pienestä asti, mutta päässyt puremaan vasta silloin 7 vuotta sitten. Nyt kun ajattelee niin olen harrastanut ratsastusta puolet elämästäni ja tästä eteenpäin suurimman osan.


Viimeiseksi, kuinka ratsastan. Kuten sanoin aiemmin, en pääse harrastamaan kovin monipuolisesti. Käyn tunnilla joka viikko ja kouluvalmmennuksessa joka toinen viikko. Valmennuksesta on ollut todella iso apu kehittymiseeni.
     Hevosiin liittyviä muita harrastuksiani, jos niitä niiksi voi kutsua, ovat mm. hevosbloggaus, valokuvaus ja piirtäminen. Noin puolet asioista joita teen liittyy jollain tavalla hevosiin. Kuvistöistäni n. 100%... Oikeastaan ratsastus ei ole enää harrastus, vaan paremminkin elämäntapa. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa harrastus ei rajoitu vain tuhteihin, vaan kuvioihin astuu mukaan oma hevonen ja kenties oma tallikin joskus. Mutta se onkin sitten kokonaan toinen tarina.

Onkohan tää ees kieliopillisesti oikein..?

~jossu

Kuinka te harrastatte ratsastusta?

maanantai 10. marraskuuta 2014

#20 Heikkoudet VS vahvuudet

Moikka!

En tykkää yhtään itseni kehumisesta tai sanomisesta, että olen hyvä jossain. Kyllä se on mukava kun muut huomaa olevansa jossain hyviä, mutta itseltä se ei meinaa oikein luonnistua. En tykkää edes aloittaa keskustelua asiasta, jonka tiedän osaavani. Onko muilla samaa ongelmaa?

Nyt kuitenkin otan itseäni niskasta kiinni ja kirjoitan tähän asoita joissa olen omasta mielestäni hyvä. Vastapainoksi kuitenkin huonoja puolia. Nyt ollaan siis mun mukavuusalueen ulkopuolella.
        Keksin idean tähän postaukseen ollessani taluttamassa maanantaina. Tunnilla mentiin pääty-ympyrää ja ajattelin samalla, että tää on yks niistä asioista joita mä osaan. Nimittäin pääty-ympyrän ratsastus. Sitten aloin miettimään kaikkea yleistä ratsastuksesta jota en osaa, tai asioista jotka on mulle vaikeita.

  • Pääty-ympyrä. Olen sisäistänyt aika hyvin pääty-ympyrän muodon, eikä se tuota ongelmaa.
  • Hevosen hidastaminen. Saattaa kuulostaa vähän hassulta ja mitättömältä, mutta saan yleensä reippaat hevoset hallintaan ilman suurempia ongelmia.
  • Hyvä tasapaino. En putoa kovin helposti. En oo varma kuuluuko tämä tähän postaukseen, mutta laitompa nyt kuitenkin. Totta kai silti putoan joskus, mutta yleensä en vaikka hevonen lähtisi sivulaukkaa tai pukittaisi. Ehkä ratsastuskouluhevoset ei vaan tee mitään mistä putoaisi.
  • Laukassa keventäminen. Pari kertaa olen tunnilla laukassa keventänyt ja mulle tosi helppoa. Muut eivät meinanneet millään löytää rytmiä, mutta ei mun mielestä ollut vaikeaa.
  • Hyvät kisahermot. En jännitä yleensä ollenkaan ja muistan radat. Viime kisoissa edellisenä iltana seitsemän aikaan en osannut vielä kumpaakaan rataa... Hups!


  • Käsien paikka. Oikeassa kierroksessa meinaa käsi seilata kaulan väärälle puolelle ja kun yritän korjata asiaa, heppa kääntyykin liikaa. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että ohjien päät kääntyvät aina vasemmalle puolelle, joka saattaa vetää kättä sinne päin. Jos hepalla on pitkät ohjat, pidän yleensä ohjien keskikohtaa satulahuovan päällä edessäni, niin, että ohjia menee molemmille puolille. Hankala selittää! :D
  • Laiskan hevosen liikkumaan saaminen. Vastakohta vahvuuksiin. Jotenkin aina laiska hevosen pysyy mulla koko tunnin laiskana ja aina se pyytäminen unohtuu ja sitten madellaan eteenpäin ja opettaja saa repiä hiuksia päästä. Nykyään kuitenkin vähän paremmin muista pyytää hevosta eteen kun olen mennyt paljon Fabella, joka on vähän hitaanpuoleinen.
  • Keyvt- ja esteistunta. Tasapaino-ongelmia kenties. Kauhean hankalaa käynnissä tai laukassa. normaaleille jalustimilla pysyä kevyessä istunnassa. Ravissa se on vähän helpompaa ja pitkillä tai ylilyhyillä jalustimillä helppoa. Jotenkin ritiriitaista sille, että mulla on yleensä aika hyvä tasapaino. Esteistunnassa vähän sama juttu ja en oikein ole kunnolla sisäistänyt sen ideaa.  
  • Jalustimet laukassa. Laukassa paino ei meinaa pysyä jalustimilla ja jalustimet vaan kilisee jalassa. Sama kun niitä ei olisi ollenkaan.
~jossu

Missä te olette hyviä?

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

#19 Epäonnistunut kavalettitunti

Moi!

Pitkästä aikaa meni taas huonosti tunnilla perjantaina. Nyt on ollut paljon sellaisia tunteja, että on mennyt suht hyvin. Nyt kuitenkin ratsastin _todella_ huonosti. Ensi viikolla ei olekaan tuntia, kun menään Talent-porukan kanssa viikonloppuleirille toiselle tallille. Riippuen siitä saanko sieltä kuvia ja videota, kirjoitan varmaan jonkinlaista potausta.

Perjantaina tosiaan tunnilla ei mennyt kovin hyvin. Verkassa Fabe liikkui oikein mukavasti, tällä siis tarkoitan vaan sitä, että reippaasti. Mulla on paha tapa ratsastaa vähän ehkä liian pitkällä ohjalla. Mun mielestä jotenkin mukavampi ja helpompi mennä niin. Pitäisi varmaan muistaa lyhentää ohjaa jatkossa, kun videolta ohjat roikkuu ihan miten sattuu..
     Mentiin viittä puomia ja myöhemmin kavalettia vähän pääty-ympyrää pienemmällä ympyrällä. Puomit meni aluksi ihan hyvin ravissa ja laukassakin. Kolme niistä nostettiin vähitellen kavaleteiksi ja sitten mokasin aivan täysin. Fabe otti ennen ensimmäistä kavalettia yhden ylimääräisen askeleen ja minä lähdin liian aikaisin mukaan. Rytmi katosi kokonaan ja se sarja oli varmaan aika kamalan näköistä katsottavaa. Sen jälkeen paikka ei enää sopinut ollenkaan ja tein vielä itse kaikki mahdolliset virheet. Fabe kun alkoi vielä lisäksi tuijottelemaan päätyä ja kiihdytti vielä vauhtia niin, että koko hommasta ei meinnannut tulla mitään. Videolta ei näy ollenkaan epäonnistunutta kertaa, kun äiti ei sitä kuvannut, eikä myöskään ottanut yhtään kuvia, joten tässä postauksessa on vain pelkkä video.

Ratsastin ehkä huonoiten mitä olen tällä kaudella ratsastanut ja en kyllä ole yhtään tyytyväinen. Heppa oli hieno, mutta mokasin itse kaiken. No ensi viikonlopun leirin yhdellä koulu- ja neljällä estetunnilla korjataan sitten virheet ja ratsastan täysillä enkä jää matkustamaan. :)

Pari viimeistä pätkää on kuvattu kännykällä, kun kamerasta loppui akku, koska unohdin ladata akun..


~jossu

Miten teillä on mennyt ratsastukset?

lauantai 8. marraskuuta 2014

#18 Ratsastus - jakaantuvat mielipiteet

Moi!
Nyt tulee mielipidekirjoitus, ensimmäinen sellainen. En ole mikään mestari kirjoittamaan tälläisiä tekstejä, mutta viime aikoina aihe on tullut aika vahvasti esille ja on kyllä itsekkin tullut mietittyä ja halusin siitä nyt kirjoittaa. Ketään en tässä syyttele jos siltä vaikuttaa, enkä yleistä, kunhan kirjoitan omia mielipiteitäni ja faktoja.
Kaikki ratsastajat ovat varmasti joskus saaneet osakseen ilkeitä kommentteja, joista suurin osa ei ole totta. Ne kuitenkin johtuvat usein haukkujan tietämättömyydestä lajia kohtaan. Jos ei ole edes itse kokeillut ei voi tuomita helpolta näyttävää lajia. Vaatii kovan työn saada se näyttämään helpolta.

"Ratsastus ei ole urheilua, te vain istutte selässä"


Ratsastus on urheilua. Tämä ei ole mun oma mielipide vaan karu totuus. Ratsastus on olympialaji ja sattuuko mustumaan mieleen sana hevosurheilu? Ratsastuksessa käytetään kaikkia lihaksia, jotta pystytään istumaan oikein ja ohjaamaan hevosta. Harjoitusravissa istumiseen tarvitaan vatsalihaksia ja keventäminen vaatii pohjelihaksia.
     Toisaalta ratsastaa voi kahdella tavalla. Kuka tahansa voi istua selässä ainakin käynnissä. Ravissa ja laukassa selässä pysymistä en voi taata, sen verran pomputtavia askellajeja ne aluksi on. Esimerkiksi alkeistuntilainen ei tiedä mitä pitäisi tehdä ja miten hevonen pitäisi saada menemään. Eihän se silloin ole urheilua, kun ei osaa ratsastaa ja istuu vaan selässä, paitsi tietysti taluttajalle talutustunnilla.
Sitten kun on ratsastanut kauemmin tietää vähän mitä pitää tehdä ja miten istua. Sitten voi ratsastaa ja yrittää saada hevosen kulkemaan oikein ja sopivassa nopeudessa eikä vain oikeata askellajia miten sattuu. Silloin se on urheilua kun oikeasti ratsastaa eikä jää matkustamaan.
     Ratsastus ei ole myöskään helppoa. Se saattaa näyttää helpolta. Ratsastuksessa pyritään ohjaamaan hevosta mahdollisimma huomaamattomasti ja istumaan helpon näköisesti. Se näyttää helpolta, mutta sen takana on monen vuoden tai jopa vuosikymmenien kova työ. Mä ainakin olen kuullut lukuisia kertoja, että hevosia sanotaan makkaraksi tai ratsastajia ruuallaleikkijöiksi. Hevosia kyllä syödään, ei paljoa mutta jonkin verran kuitenkin. Koiria syödään myös joissakin maissa. Onko koiran omistajat ruuallaleikkijöitä? Ovatko koiratkin makkaraa? Eivät taida haukkujien mielestä olla.
     Ratsastus on yksi maailman vaarallisimmista urheilulajeista. Hevonen on kuitenkin saaliseläimenä arvaamaton. Se saattaa yhtäkkiä säikähtää ihan mitä tahansa. Vaikka esimerkiksi liehuvaa takkia. Uskaltaisitko sinä nousta kymmenen kertaa kokoisesi eläimen selkään, joka voisi tappaa sinut sekunneissa?  Uskaltaisitko sinä luottaa johonkin niin arvaamattomaan? Osaisitko sinä "tanssia" hevosen kanssa, joka ei edes puhu samaa kieltä kanssasi? 

Voisitko sitä uhrata elämäsi harrastukselle?


Ei tästä tekstistä tullut ihan sellainen mitä ajattelin, mutta jotenkuten kuitenkin. Ehkä kirjoitan joskus uudestaan kun saan kirjoitustaidon paremmin haltuun.

~jossu

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

#17 Uusia juttuja

Moikka!
Oon tässä viime aikoina ostanut ja saanut pari uutta juttua ja esittelen ne nyt tässä postauksessa.

Uusin ja paras ensin, eli ostettiin tummansininen Spooksin toppaliivi, kun vanhasta meni vetoketju rikki ja sen täytteet paakkuuntuivat inhottavasti. Pari kertaa olen tuo päällä ratsastanut ja on kyllä niin ihana päällä. Todella lämmin. Korkean kauluksen ansiosta ei kovemmallaakaan tuulella tule kylmä.
Hööksistä ostettiin ja maksoi 125€.


Sitten käytiin tässä joku viikonloppu kavereitten kanssa kaupungilla ja ostin kännykkään uudet seeprakuvioiset kuoret Glitteristä. Maksoi n. 10€. Mietin ensin kauan, että ostanko, mutta tuo pinta on jotain karvaa ja söpötkin mun mielestä, joten päädyin sitten ostamaan. Mun puhelin on siis iPhone 4s.


Samalta reissulta H&M:stä kaksi collegepaitaa. Käytän nykyään tosi paljon tollasia paitoja, en melkein muita paitoja käytäkkään. :D
    Ensimmäisenä ihan perusmusta paita, jossa ylhäällä Brooklyn-teksti. Hinta oli 10€. Tosta tuli heti mun lempipaita, musta on kiva väri vaatteissa.
    Ja toinen vaalea paita, jossa on tummansinen teksti. Taisi maksaa 25€.




Tilattiin aika kauan sitten Miniintheboxista kuoret ja 3m pitkä laturi. Kesti kauan, ennen kuin ne tuli, koska otettiin ilmainen toimitus ja se oli pidempikestoinen.
     Tuo laturinjohdo maksoi ehkä jotain 4€ ja kuoret saman verran. Laturin pää oli 1€. Yhteensä vähän päälle 9€, eli ei mitenkään kovin kallista, kun ne seeprakuoret maksoivat enemmän kuin nämä kaikki yhteensä. Noi kuoret on tosi kivat ja vähän erilaiset kun mun muut kuoret, jotka ei oo läpinäkyviä ja ne on tasapintaisia, eli niissä ei ole mitään kolmiuloitteisia koristeita.  Laturikin on ihana kun on noin pitkä, kun iPhonen normaali laturi on tosi lyhyt.

Näistä on jo näköjään lähtenyt pari timanttia irtikin.


En ottanut koko laturista kuvaa, kun on niin pitkä niin ptin vain molemmista päistä.

Olen sunnitellut ja toteuttanut hetken aikaa yhtä mielipide/asiateksti postausta, mutta aion tehdä siihen videon, joka on vielä vähän kesken.

~jossu

Mikä puhelin teillä on?